Kymmeniä toimijoita yhdistävä Suomen kasvukäytävä -verkosto takaa, että maan väestöllinen, taloudellinen ja logistinen valtasuoni sykkii yhä vahvemmin.
P
uolet Suomen työpaikoista ja suomalaisyritysten liikevaihdosta asettuu seutukuntien ketjulle, joka ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle. Tällä niin sanotulla kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen ja työmatkojaan pendelöi päivittäin noin 300 000 ammattilaista.Suomen kasvukäytävä -verkosto liittää yhteen yli 20 kuntaa ja kaupunkia, kolme maakuntaliittoa, elinkeinoelämän toimijoita sekä neljä ministeriötä. Verkosto tekee yhteistyötä myös koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa.
”Jokainen verkoston toimija tekee osaltaan pitkäjänteistä työtä sekä oman alueen että koko yhteistyöalueen elinvoiman kehittämiseksi”, Suomen kasvukäytävän johtaja Anne Horila sanoo.
”Tarkoituksena on edistää kestävää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kasvua, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä hyvinvoivaa ja sujuvaa arkea kasvukäytävällä.”
YRITYKSET ARVOSTAVAT KESKEISTÄ SIJAINTIA
Yksittäiselle suomalaiselle kasvukäytävä tarjoaa loistavien kulkuyhteyksien lisäksi kosolti mahdollisuuksia löytää itselle parhaiten sopiva asuinympäristö ja työpaikka.
Yritykset puolestaan hakeutuvat kasvukäytävälle, koska haluavat saavuttavat hyötyjä esimerkiksi rekrytoinnissa. Hämeenlinnasta ponnistanut, viidellä paikkakunnalla ja kolmessa maassa toimiva it-yritys Ambientia on tästä hyvä esimerkki.
”Asiakkaat sekä valtion päätöksenteko ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Osaajien löytäminen ja liikkuminen Tampere-Hämeenlinna-Helsinki-akselilla on kuitenkin nopeaa ja joustavaa”, toimitusjohtaja Ville Availa sanoo.
Myös sijainnilla on merkityksensä. Esimerkiksi Valio investoi ympäristöystävälliseen ja huippumoderniin välipalatehtaaseen Riihimäellä.
”Kehittämistyössä on isoja kokonaisuuksia, joiden tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta myös pienet kokeilut ovat tärkeitä.”
”Tehdas vahvistaa Valion kilpailukykyä Suomessa ja vientimarkkinoilla. Riihimäen valikoituminen uuden tehtaan sijaintipaikaksi pohjautui vahvasti logistiikkaan. Niin raakamaidon, muiden raaka-aineiden kuin jakelukuljetusten suhteen sijainti on optimaalinen”, tehtaanjohtaja Tapio Tammi sanoo.
PILOTTIHANKKEITA JA KEHITTÄMISRAHAA
Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminta alkoi nykymuodossaan vuonna 2013. Vuonna 2016 verkosto ja valtio solmivat kasvusopimuksen, jonka kautta voidaan hakea kehittämisrahoitusta 1,3 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018 alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin.
Päätavoitteisiin lukeutuu erityisesti helppo saavutettavuus niin fyysisesti kuin digitaalisestikin, mikä liittyy käytännössä esimerkiksi sujuviin matkaketjuihin ja 5G- tiedonsiirtoon.
”Kehittämistyössä on isoja kokonaisuuksia, joiden tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta myös pienet kokeilut ovat tärkeitä”, Horila sanoo. Esimerkki hankkeista on hiljattain tehty kokeilu, jossa matkailijat saivat lähtöselvittää matkatavaransa jo hotellissa. Mukana pilotissa olivat Finnair, Finavia ja hämeenlinnalainen Sokos Hotelli Vaakuna.
Viimeksi käynnistyi hanke, jossa kokeillaan automaattibussia asemanseutujen saavutettavuuden parantamiseksi Espoossa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Samalla kehitetään Suomen olosuhteisiin sopivaa automaattibussia.
Mainos